Lapuan Kankurit 100 RUUSUA pöytäliina^ Pöytäliinat & Servietit

Kuvaus

Dora Jungin tunnetuin ja rakastetuin damastiliina, 100 RUUSUA, syntyi tilaustyönä tavaratalo Stockmannin 100-vuotisjuhliin vuonna 1962. Se on arvostettu designklassikko, joka kulkee perintönä sukupolvelta toiselle. 100 RUUSUA on kauniskiiltoinen juhlaliina, jonka runsaaseen ruusukuvioon Dora Jung on saanut kudonnan keinoin ainutlaatuista kolmiulotteisuutta. Pöytäliina on suosittu lahja äideille, vuosipäiviään viettäville, vastavalmistuneille ja hääpareille. ”Dora Jung osoitti, miten aivan yhtä hyvin voidaan maalata käyttäen lankaa kuin öljyväriä.” Dora Jung (1906–1980) tunnettiin aikanaan rohkeana uudistajana, käsityötaiteen edelläkävijänä ja kudontatekniikan kehittäjänä, jolla oli ainutlaatuinen estetiikan, värien ja muotojen taju sekä taito käsitellä hienoimpiakin pellavalaatuja. Dora Jungin design keräsi alansa merkittävimmät kotimaiset ja kansainväliset palkinnot. Dora Jung oli sielultaan ja sydämeltään käsityöläinen, jolle työ tekstiilien parissa oli koko elämä. Ajatus tavallisten suomalaisten kotien kauniimmasta arjesta inspiroi häntä. Tampellan tehtaalla kudottiin hänen malleistaan lähes käsintehtyjen veroisia, taiteilijan signeerauksella varustettuja pöytäliinoja, lautasliinoja ja tabletteja kunnes tehdas suljettiin vuonna 1980. Nyt, yli neljäkymmentä vuotta myöhemmin, Dora Jungin upeat pellavatekstiilit syntyvät Lapuan Kankureiden kutomossa uudelleen. Kata kaunista Dora Jungia omaan pöytääsi tai anna ikimuistoiseksi lahjaksi.

Rakastamme pellavakuitua, sillä se on hengittävä ja kestävä materiaali – ja myös yksi vähäpäästöisimmistä luonnonkuiduista. Koska haluamme tuotteistamme mahdollisimman pitkäikäisiä, kiinnitämme erityistä huomioita pellavakuitumme laatuun ja tuotantoon: käyttämämme Masters of Linen -sertifioitu loimi- ja kudelanka on valmistettu Euroopassa kasvaneesta pitkäkuituisesta ja 100 % jäljitettävästä aivinapellavasta. Langat on kehrätty ja värjätty EU-alueella REACH-asetusten mukaan.

Tiesitkö, että pellavan viljely Euroopassa sitoo ilmasta hiilidioksidipäästöjä yli 300 000 tonnia vuodessa?